tiistai 29. heinäkuuta 2014

Kiitollinen, siunattu, onnellinen.

Pieni poikamme syntyi maanantaina 28.7.2014 klo 00.20, raskausviikolla 37+0. Painoa pienellä miehellä 3030g ja pituutta 48,5cm.

Perjantaina vietettiin miehen kanssa laatuaikaa, käytiin syömässä ja discoilemassa Entisten nuorten bileissä. Jaksoin jorata hiki päässä, eikä tanssiessa ollut minkäänlaisia tuntemuksia. Jäätiin sen jälkeen anoppilaan yöksi, kun siellä oli lapsetkin.

Lauantaina alkoikin jo supistelemaan huomattavasti enemmän kuin yleensä. Päivä vietettiin anoppilassa ja illaksi ajeltiin kotiin. Yölläkin heräilin napakoihin supistuksiin.

Sunnuntaina oli mun pikkuveljen rippijuhlat. Kirkkoon en jaksanut lähteä, mutta juhlissa käytiin kyllä. Tankkasin täytekakkua useamman palan, jotta on energiaa synnyttää. ;) Koko sunnuntain supisteli napakasti. Pisin supistusten väli taisi olla puoli tuntia... Oltiin sovittu, että anoppi ottaa tytöt yökylään samalla reissulla, kun kävi siellä juhlissa. No tytöt lähti mummolaan, joten me päätettiin Antin kanssa lähteä käymään näytillä synnärillä.

Varttia vaille kuusi oli kohdunsuu auki 4-5cm. Sain antibioottia suoneen, koska viikot oli vielä alle 37. Sen jälkeen lähdettiin ulos kävelylle, että saadaan lisää supistuksia. Synnytys ei vielä ollut käynnissä, supistuksia tuli 4-20min välein.



Klo 21.15 kätilö teki vielä sisätutkimuksen ennen vuoron vaihtoa. Auki 5cm. Sanoi,että seuraava kätilö saa tehdä päätöksen jäänkö synnytyssaliin, vai lähdenkö osastolle yöksi. Tutkimus saikin aikaan napakammat supistukset 5min välein ja kun uusi kätilö tuli 21.30 ja tutki tilanteen, niin olinkin auki jo 7, melkein 8cm! No ei tarvinnut siirtyä osastolle. :D Synnytys laskettiin käynnistyneen 21.30.

Siitäpä alkoikin supistukset napakoitua ja 22.30 laitettiin spinaalipuudutus. Klo 23.30 puhkaistiin kalvot. Lapsivettä tuli todella vähän, vaikka sitä ei ollut missään vaiheessa vuotanut. Kalvotkin oli niin sitkasta tekoa, ettei kätilö meinannut saada niitä rikki.

Klo 00.15 spinaalin vaikutus lakkasi ja tunsin todella todella kipeän supistuksen. 10cm auki ja ponnistaa sai heti kun siltä tuntuu. Seuraavalla supistuksella aloin ponnistaa ja kahden minuutin ponnistusvaiheen jälkeen syntyi meidän pieni poika! <3


Synnytys oli jälleen kerran helppo ja palkinto mitä parhain. <3



Osastolla tutustutaan toisiimme ja toivottavasti huomenna päästäisiin kotiin. Tyttöjä on jo kova ikävä!!


keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Vähiin käy ennenkuin loppuu!

Moi! Nyt on jo 37. raskausviikko meneillään ja raskausaika loppusuoralla! Vähän jännittää jo milloin Väinö päättää syntyä. Sennihän syntyi 37+1, enkä usko tämänkään kovin paljoa pidemmälle menevän. Tai sitten herra yllättää ja syntyy käynnistettynä yliaikaisena! :D Tuskinpa vain, itse veikkaan tämän syntyvän ensi viikon aikana. Saa nähdä kumman kuun puolella, heinä- vai elokuun?!

Kortisonipiikit sain kypsyttämään vauvan keuhkoja jo kuusi viikkoa sitten ja silloin kävi käsky vuodelepoon. Osastolle olisivat ottaneet, jos olisin jäänyt. Sanoin pötkötteleväni kotona. No enhän minä malttanut täysin levossa pysyä, vaan hoidin ruoka- ja pyykkihuollon, mies loput kotityöt. Kohdunkaulan kontrollit lopetettiin 34. raskausviikolla, jolloin tilanne oli jo aika kypsä.

Nyt olen saanut elää ihan normaalisti, eikä vauvan syntymää enää estellä. Huomenna on viimeinen lääkäri neuvola. Saa nähdä montako senttiä sitä jo auki ollaan! :D Eilen illalla supisteli parin tunnin ajan kymmenen minuutin välein. Kai ne jossain vaiheessa oli loppunut, kun kerta olin nukahtanut. :) Sunnuntaina on mun pikkuveljen rippijuhlat, niin pitäis vielä tämä viikko pysyä yhdessä kasassa!

Väinölle kehto. <3