Kiitollinen, siunattu, onnellinen.

Pieni poikamme syntyi maanantaina 28.7.2014 klo 00.20, raskausviikolla 37+0. Painoa pienellä miehellä 3030g ja pituutta 48,5cm.

Perjantaina vietettiin miehen kanssa laatuaikaa, käytiin syömässä ja discoilemassa Entisten nuorten bileissä. Jaksoin jorata hiki päässä, eikä tanssiessa ollut minkäänlaisia tuntemuksia. Jäätiin sen jälkeen anoppilaan yöksi, kun siellä oli lapsetkin.

Lauantaina alkoikin jo supistelemaan huomattavasti enemmän kuin yleensä. Päivä vietettiin anoppilassa ja illaksi ajeltiin kotiin. Yölläkin heräilin napakoihin supistuksiin.

Sunnuntaina oli mun pikkuveljen rippijuhlat. Kirkkoon en jaksanut lähteä, mutta juhlissa käytiin kyllä. Tankkasin täytekakkua useamman palan, jotta on energiaa synnyttää. ;) Koko sunnuntain supisteli napakasti. Pisin supistusten väli taisi olla puoli tuntia... Oltiin sovittu, että anoppi ottaa tytöt yökylään samalla reissulla, kun kävi siellä juhlissa. No tytöt lähti mummolaan, joten me päätettiin Antin kanssa lähteä käymään näytillä synnärillä.

Varttia vaille kuusi oli kohdunsuu auki 4-5cm. Sain antibioottia suoneen, koska viikot oli vielä alle 37. Sen jälkeen lähdettiin ulos kävelylle, että saadaan lisää supistuksia. Synnytys ei vielä ollut käynnissä, supistuksia tuli 4-20min välein.

Klo 21.15 kätilö teki vielä sisätutkimuksen ennen vuoron vaihtoa. Auki 5cm. Sanoi,että seuraava kätilö saa tehdä päätöksen jäänkö synnytyssaliin, vai lähdenkö osastolle yöksi. Tutkimus saikin aikaan napakammat supistukset 5min välein ja kun uusi kätilö tuli 21.30 ja tutki tilanteen, niin olinkin auki jo 7, melkein 8cm! No ei tarvinnut siirtyä osastolle. :D Synnytys laskettiin käynnistyneen 21.30.

Siitäpä alkoikin supistukset napakoitua ja 22.30 laitettiin spinaalipuudutus. Klo 23.30 puhkaistiin kalvot. Lapsivettä tuli todella vähän, vaikka sitä ei ollut missään vaiheessa vuotanut. Kalvotkin oli niin sitkasta tekoa, ettei kätilö meinannut saada niitä rikki.

Klo 00.15 spinaalin vaikutus lakkasi ja tunsin todella todella kipeän supistuksen. 10cm auki ja ponnistaa sai heti kun siltä tuntuu. Seuraavalla supistuksella aloin ponnistaa ja kahden minuutin ponnistusvaiheen jälkeen syntyi meidän pieni poika! <3

Synnytys oli jälleen kerran helppo ja palkinto mitä parhain. <3

Osastolla tutustutaan toisiimme ja toivottavasti huomenna päästäisiin kotiin. Tyttöjä on jo kova ikävä!!

Vähiin käy ennenkuin loppuu!

Moi! Nyt on jo 37. raskausviikko meneillään ja raskausaika loppusuoralla! Vähän jännittää jo milloin Väinö päättää syntyä. Sennihän syntyi 37+1, enkä usko tämänkään kovin paljoa pidemmälle menevän. Tai sitten herra yllättää ja syntyy käynnistettynä yliaikaisena! :D Tuskinpa vain, itse veikkaan tämän syntyvän ensi viikon aikana. Saa nähdä kumman kuun puolella, heinä- vai elokuun?!

Kortisonipiikit sain kypsyttämään vauvan keuhkoja jo kuusi viikkoa sitten ja silloin kävi käsky vuodelepoon. Osastolle olisivat ottaneet, jos olisin jäänyt. Sanoin pötkötteleväni kotona. No enhän minä malttanut täysin levossa pysyä, vaan hoidin ruoka- ja pyykkihuollon, mies loput kotityöt. Kohdunkaulan kontrollit lopetettiin 34. raskausviikolla, jolloin tilanne oli jo aika kypsä.

Nyt olen saanut elää ihan normaalisti, eikä vauvan syntymää enää estellä. Huomenna on viimeinen lääkäri neuvola. Saa nähdä montako senttiä sitä jo auki ollaan! :D Eilen illalla supisteli parin tunnin ajan kymmenen minuutin välein. Kai ne jossain vaiheessa oli loppunut, kun kerta olin nukahtanut. :) Sunnuntaina on mun pikkuveljen rippijuhlat, niin pitäis vielä tämä viikko pysyä yhdessä kasassa!

Väinölle kehto. <3

30. raskausviikko

Hupsista hei! Onpas taas vierähtänyt viime kerrasta, kun kirjoittelin! Nyt tosiaan elellään jo 30. raskausviikkoa. Viimeisiä siis viedään ja todennäköisesesti meillä on kahden kuukauden päästä pikkuinen vauveli. <3

Totaaliselta vuodelevolta on tähän mennessä  vältytty, ja toivotaan, ettei tarvitsisi aivan vuodepotilaaksi jäädä. Äitipolilla käyn kohdunkaulan kontrolleissa kahden viikon välein. Seuraava käynti on taas ensi viikolla.

Viikolla 21 tein viimeisen salitreenin ja supistusten vuoksi jäi myös kaikki muu liikunta. Edes kävelylenkkejä ei kärsi tehdä. Supistelee niiin herkästi. Uutena vaivana on myös lantion luiden kipeytyminen. Etenkin häntäluu kipuilee herkästi ja välillä häpyluussa tuntuu todella kovaa vihlontaa. :/ Ehkä tämä kolmas vauva neljän vuoden sisään on kropalle vähän liikaa.

Painoa on tullut puolenvälin jälkeen aivan liikaa. Nyt yhteensä 11kg, joista 7 viimeisen 10 viikon aikana. Jospa tämä painonnousu alkaisi hidastumaan tai 80kg menee rikki tämän kuun aikana. :/

Ihanaa kun on kesä! Aurinkoa olen ottanut ja rusketustakin on tarttunut kivasti. :) Sormukset jouduin tänään heittämään pois, kun meinaa sormet (ja jalat) turvota. Muuten nautin näistä keleistä, vielä! :D

Odotan kyllä innoissani raskauden jälkeistä aikaa, kun pääsee liikkumaan!! Ja tottakai ihana saada tuo mahassa melskaava "Väinö" syliin. Oi oi kun pääsee vauvan tuoksua nuuskuttelemaan. <3

Sunnuntaina olisi ohjelmassa tivolia lasten kanssa. Isännän kummityttö saapuu meille muutamaksi yöksi, niin on tytöillekin leikittäjä. :)

Ihanaa kesää kaikille!
Sonja

Loppuvuoden kuntoa..

No joo! Nyt sain osan kuvista siirrettyä koneelle, niin saatte vähän ajantasaisempaa kuvaa. ;) Mun läppäri on reilu 5 vuotta vanha ja TÄYNNÄ kuvia. Pitäis saada aikaseks siirrettyä ne jonnekkin muualle talteen, niin jospa tämä vanhus olisi hieman nopeampi! Yritin siirtää kuvia, niin 65% kun oli kuvia siirretty, niin tämä rakkine päätti sammua! Jes.

Mikä se kunto loppuvuodesta olikaan?? No tässä muutama kuva..

Ah, litteä aamumaha.

No ne S-koon housut!

Mamma kävi juhlii synttäreitään. ;) Minä siis tuossa vasemmalla. Marraskuun alku.

Sennin kans reppureissulla. :)

Siinäpä niitä. Nää on otettu aikavälillä syyskuu-marraskuu. Joulukuun alussa plussasin ja jo ennen plussaa vatsan turvotus oli järkyttävää. Se turvotus sit vaan jatkui ja nyt se on korvautunut oikealla vauvamahalla.

Raskaushistoriaa

Heippa!

Eilen alkoi uusi raskausviikko, kun 16+0 tuli täyteen. Näihin aikoihin jäin sairaslomalle odottaessani Senniä. Viimeviikolla iloitsin siitä, ettei vielä ole tuntunut yhtään supistusta. Noh, nyt on. :/ Sunnuntaina ensimmäinen ja siitä eteenpäin joka päivä muutama. Supistukset eivät ole kipeitä, vaan kohtu kovettuu ja kiristyy. Hieman epämukavalta se tuntuu, mutta ei ollenkaan kipeältä. Supistuksen aikana myös näkee hyvin mihin asti se kohtu oikein jo ylettyy ja kyllähän se alkaa jo navan korkeudella olla. Että ei tää pötsi enää mitään turvotustakaan ole. ;)

Moni varmaan miettii miksi teen tästä(kin) niin julkista. Monikaan tutuistani ei julkaise raskauttaan esim facebookissa. No tämä on minun tapani. ;) Minusta raskaus on ihana asia. Vaikka me odotellaan jo kolmatta lasta, ei lasten saanti ole missään vaiheessa ollut itsestään selvää. Ensimmäistä raskautta yritettiin 1,5vuotta!

Nelliä odottaessani jouduin sairaalaan rv 25, ennenaikaisuuden uhkan vuoksi. Makasin OYS:ssa 2 viikkoa, 200km päässä kotoa. Kotiin pääsin pötköttelemään neljäksi viikoksi ja sitten kutsui taas sairaalan sänky. Kolme viikkoa sillä reissulla oltiin. Sittenpä kerkesinkin olla kotona nelisen viikkoa, ennenkuin Nelli syntyi, rv 38+5. <3

Viimeinen viikko ennen Nellin syntymää.

Nellin syntymän jälkeen ajateltiin, että seuraava saa tulla kun on tullakseen. Nelli oli reilun vuoden kun sain rajun keskenmenon rv 12+0. Se oli rankka niin henkisesti kuin fyysisestikin. Pian tämän jälkeen ilmoitti Senni tulostaan. Ennenaikaisuuden uhkalta ei vältytty tälläkään kertaa. Sairaslomalle viikolla 16, enemmän ja vähemmän vaakatasossa 21 viikkoa. Yhden viikonlopun kävin sairaalassa, sen aikaa että sain kortisoni-piikit kypsyttämään vauvan keuhkoja. Senni syntyi rv 37+1. <3

Senni <3

Senniä imetin 9kuukautta, ja se olikin meidän ainut ehkäisy. ;) Vasta imetyksen lopettamisen jälkeen mulla alkoi menkat. Kolmannella oli siis lupa tulla, mutta se kävikin sitten vähän nopeammin, mitä uskalsin toivoakaan. Senni oli vajaa 11kk, kun plussasin. <3

Kolmas rakas matkalla maailmaan. <3

Tässäkään raskaudessa tuskin vältytään vuodelevolta. Nyt kun nuita supistuksia on alkanut tulemaan, on pakko höllätä tahtia. Pitää varmaan soitella neuvolaan ja varailla lääkäriaikaa.

Uudet Tuulet

Heipä hei!

Muutaman kuukauden tauko tuli kirjoitteluun. Johtuen suurimmaksi osaksi siitä, että kun tavoitepainoon oli päästy, niin tuntui, ettei ole mitään raportoitavaa.. Treenejä ja oikeaoppista syömistä kuitenkin jatkoin. Nyt kun tätä kirjoittelen, painoa on tullut takaisin +2kg. Syystä, että meille odotellaan elovauvaa. <3 Nyt viikkoja 15+3. Toivon todella, että tässä raskaudessa saisin jatkaa liikkumista normaalisti, enkä joutuisi vuodelepoon. Tähän saakka kaikki on mennyt hyvin. Olen jatkanut salitreenejä. Bodypumpissakin kävin vielä toissaviikolla, mutta luulen, että se saa jäädä nyt tauolle. Heti kun syke nousee +150, niin alkaa sydän tykyttelemään lisälyöntejä. Ei kiva.

  Eilen kävin kokeilemassa miltä uiminen tuntuisi ja sehän oli oikein kivaa. Ainut, että söin liian keveyn aamupalan ja puolentunnin ja yhden uidun kilometrin jälkeen alkoi hieman heikottaa. Saunassa hörpin vettä ja uimahallin kahviosta ostin hätäpäissäni Mars-jätskin. ;) Oli hyvää ja heikotus helpotti. :D

Nyt en valitettavasti saanut siirrettyä kuvia koneelle, kun kone temppuilee. Tämän hetkiset "kuntokuvat" jäävät siis julkaisematta... Mutta tässä hieman kuvaa siitä mitä kohti ollaan menossa...